lauantai 16. kesäkuuta 2007

Pupuilua


Ensimmäinen apupupu on nyt valmis. Tämä oli hyvä oppimiskokemus:
1) valitsin liian ohuen ja liian vanhan langan. Täyte näkyy läpi ja vanha lanka oli säilytyksessä syönyt itsensä hauraaksi eli vähän väliä piti parsia pupuparkaa.
2) luulin käsialani olevan aika tasainen, mutta täsmälleen samoilla silmukka- ja kerrosmäärillä puolista tuli ihan erilaiset.
Mutta toivottavasti rujollekin pupulle löytyy ymmärtäväinen koti.

Tässä vaiheessa ei luovuteta eli seuraava pupu tehdään paksummasta langasta ja kokeilen jos se onnistuisi pyörönä. Täyttäminen pitäisi tehdä sitten hiha-aukosta...

Ja muuten, vihreälle pitsivanhukselleni löytyi rakastava emäntä anopista. Kiitokset!

Making bunnies

The first bunny is finished and I learned a lot:
1) the yarn I chose was too thin and too old.
2) The two sides became very different even though there were the exact same amount of stitches and rows on different sides.

I'm not giving up, the next one is going to be better!

2 kommenttia:

Marika kirjoitti...

Ei varmaan haittaa lasta, joka saa pupun lohdukseen !

-sanna- kirjoitti...

Sisäinen perfektionisti vain välillä nostaa päätään. Enemmän huolestuttaa se, että kestääkö pupu retuutusta, kun lanka on jo valmiiksi haurasta. Ainakin pupu herättää oikeanlaisia tuntemuksia päätellen siitä että ystävän pikku-Siiri (4 v.) välittömästi otti sen halailtavaksi.