lauantai 29. maaliskuuta 2008

Yhteinen projekti - Mother-daughter project

Neulominen on yksi äitini ja minun yhteisistä jutuista. Äiti on se enkelin kärsivällisyydellä varustettu henkilö, joka opetti vasenkätisen ja lyhytpinnaisen 7-vuotiaan neulomaan. Pitkään äiti oli se, joka kannusti, opetti ja kehui. Viime aikoina olemme kuitenkin halunneet ennemminkin tehdä yhteisiä juttuja, yleensä yritetään keksiä jotain jolla kuluttaa jämälankoja. Ensin teimme Apupupuja ja viimeisin projekti oli tämä Vaakapeitto.

Yli 500 kilometrin etäisyys tietenkin vähän vaikeuttaa yhteistyötä emmekä osanneet ajatella, miten erisävyisiä jämälankoja meillä on. Lopputulos ei ole värisävyiltään harkittu harmoninen peitto mutta jos tuo olisi hyvää mieltä tuova, iloinen ja lämmin, niin sekin riittäisi.



Vaakapeitto / Afghan for charity - 80 cm x 100 cm - jämälangoista / leftover yarns

Knitting is one of those things that unite my mother and me. My mother is the very patient person who taught her lefthanded, very temperamental 7-year old daughter to knit. Lately we have done some projects together, mostly for charity (and to destroy leftover yarns). This latest project is an afghan made of squares (20 cm x 20 cm); my mother made most of them, I did a few and I also put it together and finished it.

Our leftover yarns were very different, so the afghan is not very harmonic, but I hope that it brings joy and is warm.

2 kommenttia:

henna kirjoitti...

Yhtä kirjava siitä munkin peitosta tuli, mutta ei se varmaan haittaa, kun lämmitysominaisuudet on kunnossa.

henna kirjoitti...

Heippa Sanna! Sain tiedon, että Oulussa on tyyppi, joka vastaanottaa peittoja. Odotan hänen yhteenottoaan, otan sitten suhun yhteyttä.